Siirry sisältöön

Kaikkia tarvitaan, jotta nuoret voivat olla Mielihyvin duunissa

Tarve tukea nuorten mielenterveyttä työelämän alkumetreillä on laajasti tunnistettu. Usein mielenterveys – sen vahvistaminen ja haasteisiin vastaaminen – on kuitenkin yksilöiden itsensä vastuulla.

Kestävien hyvinvointijärjestelmien tutkijana näen ilmiön laajemmin. Mielestäni on ensiarvoisen tärkeää tarkastella sitä, miten voimme yhdessä edistää kestävämpää työelämää ja sen kautta vahvistaa yksilöiden hyvinvointia. Yhteisenkin tavoitteen takana on aina useita toimijoita ja erilaisia toimenpiteitä: nuoren hyvinvoinnin tukeminen on monen asian summa.

Yksilöiden tasolla toimijoina ei ole kuitenkaan pelkästään nuoret itse, vaan kaikki nuorten mielenterveyden tukemiseen työelämässä ja työelämään siirryttäessä liittyvät ihmiset: nuoret, nuoria työllistävien tahojen työntekijät ja esihenkilöt, työterveys- ja oppilaitoshuolto, työelämään siirtymässä olevien nuorten opettajat ja ohjaajat, sekä myös me kaikki Mielihyvin duunissa -hankkeen toimenpiteiden rahoittajat, suunnittelijat, kehittäjät, toteuttajat ja asiantuntijaryhmän jäsenet.

Jokainen meistä tarkastelee ilmiötä omasta näkökulmastaan käsin. Näkökulma myös vaikuttaa tavoitteisiin eli siihen, mitä halutaan saada aikaan.

Esimerkiksi oppilaitoksen johtajalle voi olla tärkeää se, että nuoret saavat tutkintonsa valmiiksi ajallaan, työpaikoilla halutaan vähentää mielenterveyden haasteista johtuvia sairauspoissaoloja ja saada nuoret sujuvasti mukaan työelämään, kun taas nuorella voi olla tarve ymmärtää paremmin sitä, miten työelämä toimii.

Jollain nuorella voi olla huonoja kokemuksia työelämästä, toinen taas toivoo, että hänet osattaisiin paremmin kohdata opinnoissa.

Organisaatioiden tasolla toimijoina ovat esimerkiksi Mielihyvin duunissa -hankkeen eri toteuttajaorganisaatiot, oppilaitokset ja nuoria työllistävät työpaikat. Kaikissa organisaatioissa on erilaisia rakenteita ja käytäntöjä, jotka vaikuttavat esimerkiksi siihen, millaisia toimenpiteitä hankkeessa tehdään tavoitteen eteen, miten nuorten rekrytointiprosessit sujuvat, miten perehdytys on järjestetty tai kuinka monimuotoisuus osataan huomioida arjessa. Nuoria työelämään valmistavilla ammatillisilla oppilaitoksilla voi olla toisistaan poikkeavia tapoja huomioida nuorten työelämätarpeet ja mielenterveyden tukeminen osana opetusta.

Institutionaalisella tasolla tavoitteena on tukea työllisyysasteen ja osaamistason nostamista kestävän kasvun vauhdittamiseksi ja tasata koronaepidemian aiheuttamia hyvinvointieroja työpaikoilla.

Keinona tavoitteen saavuttamiseksi on hanketoiminta ja sen rahoitus: esimerkiksi Mielihyvin duunissa -hankkeen mahdollistaa EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU) saatava rahoitus. Toimijana sosiaali- ja terveysministeriö (STM) koordinoi Kestävän kasvun ohjelman kautta Mielenterveys ja työkyky -kokonaisuutta (lue lisää täältä: Tavoitteena hyvä työkyky ja terve mieli työpaikoilla ), jonka osa myös tämä Mielihyvin duunissa -hanke on.

Institutionaalisella tasolla EU:n ja STM:n mahdollistaman rahoituksen lisäksi lainsäädäntö ohjaa muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelujärjestelmää. Lainsäädäntö muun muassa asettaa reunaehdot sille, miten ja millaisissa asioissa vaikkapa työterveyshuolto ja oppilaitosten terveydenhuolto auttavat mielenterveyden haasteista kärsiviä nuoria.

Nuorten mielenterveyden tukeminen on meidän kaikkien vastuulla. Yhdessä nuorten kanssa voimme kehittää työelämää, ammatillisten opettajien koulutusta ja oppilaitosten toimintatapoja, sekä yhteiskunnallista ja systeemistä ymmärrystä aiheesta siten, että nuoret voisivat olla Mielihyvin duunissa.

Paula Rossi

Kirjoittaja on Vaasan yliopiston Johtamisen yksikön tutkijatohtori ja Mielihyvin duunissa -hankkeen arviointia toteuttavan osahankkeen projektipäällikkö.

Paula Rossin henkilökuva: Annamaria Palsi-Ikonen