Miksei itseään saa kehua? – Lue nuorten ehdotukset parempaan työelämään

− Meidän sukupolvelle on luontevaa kehua itseään. Mutta menepä kehumaan itseäsi töissä. Sitä ei usein katsota hyvällä.

− Oma kehu haisee on yksi niistä sanonnoista, jotka pitäisi räjäyttää. Miksei saisi tuoda esiin omia onnistumisiaan. Keneltä se on pois!

Pirkanmaan nuorten kehittäjäryhmä on kokoontunut pohtimaan tänään sitä, minkä suomalaisessa työkulttuurissa pitäisi muuttua, jotta nuorten olisi helpompi liittyä työelämään. Kehittäjäryhmä toimii osana Mielihyvin duunissa -hanketta.

Arvosta ääneen omaa työtäsi

− Nuoret osaavat nykyään tuoda esille hyviä puoliaan. Tämä näkyy esimerkiksi somessa. Siellä jaetaan, kun ollaan ylpeitä jostain. Musta se on hienoa.

− Meille on opetettu pienestä pitäen, että jokaisella on omat vahvuutensa ja niitä kuuluu tuoda esiin, mutta kun astuu työelämään, homma tökkää kiinni: siellä ei saisikaan nostaa omia onnistumisiaan.

− Itselläni on tapana juhlia tosi kovaa onnistumisiani. Mutta olen huomannut, että se särähtää ehkä ihmisten korvaan.

− Mulla on vienyt kauan töissä, että olen oppinut tuomaan esille omia hyviä puoliani. Jotenkin tuntuu, ettei omaa työtään saisi meillä arvostaa ääneen.

Empatia kantaa

Kehumistulppa, joka työpaikoilla ilmenee, kertoo nuorten mielestä isommasta erosta heidän polvensa ja vanhemman polven välillä, nimittäin suomalaisesta vanhasta tavasta etsiä toisista ja itsestä virheitä.

− Suomessa on edelleen vallalla häpeäkulttuuri. Tosi paljon pelätään omaa epäonnistumista.

− Epäonnistumisia myös korostetaan. Jos sä mokaat, työkaverit kyllä muistaa. Mutta jos sä teet hyvin, ei tule kiitosta. Tämä on hyvin tyypillistä suomalaisessa työkulttuurissa.

− Tästä koituu valtavasti pahaa: kuormittumista, burnouteja, masentumista.

− Kulttuuri tekee sen, että nuoren työntekijän paineet kasvaa. Ja kun paineet kasvaa, siinä kohtaa teet suuremmalla todennäköisyydellä virheitä.

Nuorten mukaan epäonnistumisen pelko on yksi niistä asioista, joka jännittää heitä isosti töiden aloittamisessa.

− Mä pelkään aina, että mulle suututaan. Että mä pilaan jotain tai sotken jonkun suunnitelmat. Tästä syystä en välttämättä tee oma-aloitteisesti mitään.

− Luultavasti ihminen tekee huonompaa työjälkeä ja vähemmän, jos hän pelkää.
Hyvä työpaikka on sellainen, jossa epäonnistumisiin suhtaudutaan empaattisesti.

− Mun paras kokemus oli, kun mokaani suhtauduttiin kevyesti. Siitä ei tehty numeroa.

Pitää ottaa puheeksi

Nuoret kaipaavat myös lisää avoimuutta työpaikoille. Senkin yhdeksi esteeksi tai hidasteeksi he veikkaavat häpeäkulttuuria.

− Mä koen työntekijänä, että mulla on moraalinen velvollisuus puhua epäkohdista. En puhu vain itseni puolesta vaan puhun koko yhteisöni puolesta. Vaikeista asioista tai epäkohdista ei kuulu vaieta, vaan jakaa ne, jotta niihin voidaan yhdessä puuttua.

− Mulla on kokemus, että kun olen ottanut asioita puheeksi, siihen ei ole suhtauduttu hyvin. Meidän sukupolvelle on luontevaa puhua, mutta vanhemmalle polvelle ei ole.

− Kyllä, asiat PITÄÄ ottaa puheeksi!

− Mutta epäkohtien nostaminen ei voi olla yksin nuorten vastuulla. Puheeksioton kynnyksen pitäisi ylipäätään olla matala työpaikalla.

Haluaisitko osallistua työnantajille suunnattuihin maksuttomiin Mielihyvin duunissa -koulutuksiin? Tutustu tapahtumakalenteriimme!