Siirry sisältöön

Miten luoda toivoa työelämään siirtymistä jännittävälle nuorelle?

Psykologi Julia Sangervo
Sujuvasti työhön hyvän mielen teoilla -seminaarissa puhunut psykologi ja varakansanedustaja Julia Sangervo näkee, että nuorilla on usein liian kiiltokuvamainen kuva työelämästä. Nuorille onkin hyvä näyttää, että työelämässä pärjää, vaikkei olisikaan täydellinen.

Tuoreen tutkimuksen mukaan kolmannes yläkoululaisista ja toisen asteen opiskelijoista pelkää, että työelämä on itselle liian raskasta.

− Luku on hälyttävä. Kyse ei ole mistään vähemmistöstä, vaan nyt puhutaan isosta yhteiskunnallisesta ongelmasta. Meidän pitää pystyä antamaan toivoa näille nuorille, sanoo tamperelainen psykologi ja varakansanedustaja Julia Sangervo.

Sangervo toimii myös hyvinvointialuevaltuutettuna ja tekee työtä mielenterveysvaikuttajana. Hänen Instagram-tilillään on 12 600 seuraajaa.

Ensimmäinen asia, jonka voimme muuttaa nuorten auttamiseksi, on se tapa, jolla puhumme työelämästä, Sangervo sanoo.

− Puhetta tulisi saada nykyistä positiivisemmaksi. Usein unohtuu esimerkiksi korostaa sitä, miten iso voimavaratekijä työ ihmiselle on.

Vaikka moni uupuu nykypäivänä työelämässä, tutkimuksista näkyy myös se, että työ on monin tavoin tärkeää ihmisen hyvinvoinnille. Jos ihminen ei pääse mukaan työelämään ja joutuu jäämään sen ulkopuolella, se aiheuttaa hänelle monenlaisia terveyshaittoja.

− Kannattaisi puhua enemmän jokaisen oikeudesta työhön, ei vain velvollisuudesta tehdä työtä.

Ei tarvitse olla täydellinen

− Tärkein asia ratkaistavaksi on nuorten kokemat paineet. Monella nuorella tuntuu olevan kiiltokuvamainen kuva työelämästä.

Omien asiakkaidensa kautta psykologi on huomannut, että moni nuori ihminen luulee, että työelämässä pärjää vain, jos on täydellinen ihminen. Tätä kuvaa meidän tulee purkaa hartiavoimin ja mahdollistaa nuorillemme aitous.

− Nuoret luulevat, etteivät he kelpaa, jos he eivät ole täydellisen eheitä ja terveitä. Mutta eihän kukaan meistä ole aina terve.

Kaikilla meillä on mielenterveys, joka joskus oireilee, Sangervo muistuttaa.

− Nuoret pitää saada ymmärtämään, että työelämässä voi olla mukana, vaikkei ole täydellinen, koska kukaan meistä ei ole täydellinen.

Toivoa antaa erilaisten tunteiden mahtuminen

Tarvitsemme Sangervon mukaan uutta kulttuuria, jossa arvostetaan aitoutta ja rehellisyyttä ja tätä muutosta voimme olla tekemässä kaikki.

− Haluan muistuttaa vielä, ettei nuorista välittämistä voi ulkoistaa terapeuteille ja psykologeille, vaan ihan jokainen meistä voi välittää ja kohdata.

Sangervon mukaan nuorille luo toivoa ennen kaikkea se, että heille sanoitetaan, että on ihan ok, vaikka välillä on vaikeaa. Sen sijaan toksinen positiivisuus ja vaikeiden tunteiden tukahduttaminen eivät koskaan luo toivoa.

− Toivo ei ole sitä, että haastavassa elämäntilanteessa ajattelisi, että eihän tässä mitään ongelmaa ole, vaan se on toivoa, että näkee vaikeuden mutta uskoo, että luvassa on jotain parempaa.

− Kaikki tunteet ovat osa meidän inhimillistä kokemusta. Suru ja ahdistus eivät ole toivon vastakohta, vaan ne voivat elää rinnakkain.

Kerrotaan erilaisia uratarinoita

Työelämän kiiltokuvamuotin rikkomisessa voi auttaa myös se, että näytämme nuorille, että harvan polku työelämään on ollut suora, psykologi sanoo. Puhuessaan nuorille hän tuo usein esille sen, miten monenlaisista poluista ihmiset voivat päästä niihin pisteisiin, joissa he ovat tänään. Reittejä voi ja pitää olla erilaisia.

Sangervo nostaa esimerkiksi oman urapolkunsa.

− Mulla oli itselläni tosi vaikeaa nuorena. Sairastuin vakavaan masennukseen yläkouluiässä.

Hän muistaa ajatelleensa 15-vuotiaana, että oma peli oli jo menetetty: työelämä näytti mahdottomalta.

− Ajattelin, että on hienoja ihmisiä, jotka ovat työelämässä, ja sitten on mun kaltaisiani ihmisiä, jotka eivät kelpaa työelämään.

Sangervo aloitti lukiossa, mutta koulu jäi kesken, koska mielenterveyshaasteiden seurauksena nuorelle naiselle oli kehittynyt huumeongelma. Pariin vuoteen Sangervon elämällä ei ollut suuntaa, mutta sitten hän heräsi yhtenä aamuna omaan tilanteeseensa ja päätti yrittää elämänmuutosta. Hän onnistui kääntämään elämänsä suunnan. Hän aloitti aikuislukiossa ja pääsi myöhemmin yliopistoon ja opiskeli psykologiksi.

− Nuoria lohduttaa, kun heille osoitetaan, ettei kenenkään tarvitse tietää 15-vuotiaana, mihin ammattiin on tähtäämässä. Ei elämä ole putki!

Tule mukaan Mielihyvin duunissa -koulutuksiimme. Webinaarit on suunnattu esihenkilöille, hr-ihmisille, perehdyttäjille, opettajille, ohjaajille ja kaikille nuorten työhyvinvoinnista kiinnostuneille. Koulutukset ovat maksuttomia.