Oman mielen hyvinvoinnista huolehtiminen on kansalaistaito, joka on hyvä opetella jo nuorena

Moni asia puhuu sen puolesta, että työelämään siirtyvien ja siirtymässä olevien nuorten mielen hyvinvointiin pitää kiinnittää enemmän huomiota kotona, oppilaitoksissa ja työpaikoilla. Jotta työelämä olisi sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää, sitä pitää kehittää yhdessä. Pienilläkin teoilla pääsee alkuun.

Tätä mieltä on Kirsi Purhonen, lehtori Tampereen ammattikorkeakoulusta. TAMK on mukana Mielihyvin duunissa -hankkeessa Purhosen johdolla. Hankkeessa rakennetaan kestävää työelämää nuorille ja meille kaikille.

Nuorten mielenterveyden haasteet ovat laaja yhteiskunnallinen ilmiö. Kelan tilastojen mukaan ne ovat suurin poissaolojen syy kouluissa. Paljon nuoria työllistävillä sote- ja palvelualoilla näkyvät poissaolot, jaksamisvajeet, vaikeudet opinnoissa ja työharjoitteluissa. Mielenterveyspalvelujen saatavuus on heikkoa. Opetushallituksen osaamisen ennakointiraportti vuodelta 2023 kertoo, että mielenterveysosaamiselle on tarvetta. Ongelmia siis on, mutta myös ratkaisuja.

Ongelmapuheesta ratkaisuihin

Mielihyvin duunissa -hanke on vahvasti ilmiölähtöinen, mutta siinä tuotetaan käytännön työkaluja, joilla voidaan taklata mielen hyvinvoinnin haasteita jo etukenossa. Voimavarojen vahvistaminen ja ennaltaehkäisy on sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää.

– Tunnistamme ongelmat ja keskitymme tuottamaan niihin konkreettisia työkaluja. Pyrimme pääsemään nuorten mielenterveyshaasteisiin kiinni ja ratkaisemaan niitä tavoilla, jotka toimivat.

Paras teko itselle on pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan

Purhonen kehottaa kääntämään puheen ongelmista voimavaralähtöiseen kansalaistaitoajatteluun. Tavoitteena on, että ihmiset motivoituisivat oppimaan taitoja niin itse kuin kouluissakin opettajien johdolla.

Opettajat voivat tehdä pieniä, nuorten mielen hyvinvointiin vaikuttavia tekoja opetuksen ohella, esimerkiksi käydessään HOKS- ja HOPS-keskusteluja. He voivat tukea yhteisöllisyyttä ja vahvistaa psykologista turvallisuutta opetusmenetelmävalinnoillaan. Uraohjauksessa voidaan paneutua siihen, miten nuorten siirtymävaihetta työelämään voidaan tukea. Nuorten mielen hyvinvointia edistävät myös oppimisympäristöt, jotka tukevat oppimista. Työpaikoilla rekrytoijien, perehdyttäjien, työterveyshuollon ja esihenkilöiden rooli on erityisen tärkeä.

Niin nuoret itse kuin opettajat ja työpaikatkin tarvitsevat opastusta mielen hyvinvoinnin tukemiseen. Hanke on tuottanut maksuttomia työkaluja, menetelmiä ja materiaaleja, joita voi ottaa käyttöön omassa elämässä, työpaikoilla ja opetuksessa.  Mielenterveyden keskusliiton ja Väestöliiton Hyvinvointi Oy:n maksuttomat verkkokurssit sopivat sekä oppilaitoksille opetuksen tueksi että opiskelijalle itseopiskelumateriaaliksi.

Nuoret ovat tiiviisti mukana tasa-arvoisina kanssakehittäjinä

Työelämään siirtymässä olevat tai hiljattain siirtyneet nuoret tuottavat arvokasta tietoa. Hanketoimijoille on ollut hyödyllistä kuulla, mitä nuoret toivovat. Hanke on tavoittanut opiskelijoita ammatillisista oppilaitoksista ja epämuodollisissa oppimisympäristöissä ja työssä olevia nuoria.

– Nuorten ääni on saatu kuuluviin: he arvioivat ja antavat palautetta sekä osallistuvat vaikuttajatapaamisiin omilla puheenvuoroillaan. He tuovat tietonsa omalla äänellään ja me paketoimme sen näkyville, Purhonen kertoo.

Oppilaitosyhteistyöllä on paljon merkitystä

Tampereen ammattikorkeakoulu on Suomen suurimpia opettajakouluttajia ja vastaa hankkeessa oppilaitosyhteistyöstä. Kohderyhmänä ovat ammatilliset opettajat, opettajaopiskelijat, opettajakouluttajat, oppilaitosten johtajat ja esihenkilöt. Ammatilliset oppilaitokset kouluttavat massoittain opiskelijoita, ja suhteessa mielenterveysongelmista kärsiviä on paljon. Siellä voidaan vaikuttaa nuorten mielen hyvinvointiin ennen kuin he siirtyvät työelämään.

– Jo noin 200 oppilaitosten opettajaa, ohjaajaa, esihenkilöä ja opiskelijaa on osallistunut toimintaamme. Meidän viestimme opettajille on se, että emme tee heistä terapeutteja vaan tarjoamme jokaiselle taitoja kohdata ja tukea nuoria. Yksinkertaisillakin jutuilla nuori voi rohkaistua hakemaan apua vaikkapa talousasioihin. Uskalletaan siis ottaa asiat puheeksi, kehottaa Purhonen.

Tampereen ammattikorkeakoulun hanketiimi tukee nuoria oppilaitosnäkökulmasta kehittämällä nuorten mielen hyvinvointia tukevia oppimisympäristöjä. Niissä käytetään voimavaralähtöistä kansalaistaitoajattelua ja taitojen oppimista. Myös uraohjausta kehitetään.

TAMKissa pureudutaan myös hyvinvoivan oppilaitoksen pedagogisen johtamisen kehittämiseen

Tiimi vahvistaa opettajakouluttajien osaamista työpajoissa ja antaa osaamissuosituksia ammatillisiin opettajakoulutuksiin. Mielen hyvinvoinnin osaamisen pitää näkyä opetussuunnitelmissakin.

– Olemme koonneet materiaalipankin, josta löytyy opettajille ja ohjaajille työkalupakki. Menetelmät on kirjoitettu pedagogiselle kielelle, jotta opettajien on helpompi soveltaa niitä omaan työhönsä. Se madaltaa kynnystä toimia, kertoo lehtori Nina Eskola-Salin.

Tiimi on laatinut ja pilotoinut myös osaamismerkistön ja opintojakson. Eskola-Salinin mukaan ajankohtainen ja merkityksellinen aihe on herättänyt paljon kiinnostusta ja pilottiin on ollut helppo saada opettajaopiskelijoita mukaan.

Opin pohtimaan ja vahvistamaan rooliani opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin vahvistajana.

Osaamismerkit olivat minulle tärkeä motivaation lähde. Ne antoivat minulle lisää työkaluja ja varmuutta toimia mielen hyvinvoinnin edistäjänä omassa opetustyössäni.

Iso konsortio on saanut yhdessä paljon aikaan

Purhonen on silmin nähden innostunut kokonaisuudesta. Maaliskuussa 2025 päättyvässä hankkeessa yhdistyvät monen toimijan osaamiset, viestintäkanavat ja toimiva tapa tehdä yhdessä.

– Meillä on poikkeuksellisen monta toteuttajaa: hanketta koordinoiva Silta-valmennus, ja osatoteuttajina Valo-valmennus, Diak, TAMK, Kuntoutussäätiö, Vaasan yliopisto, Mielenterveyden keskusliitto ja Väestöliiton Hyvinvointi Oy. Päämäärä on yhteinen, vaikka kieli, kulttuuri ja lähestymistapa olisikin erilainen. Mielihyvin duunissa -hanke on malliesimerkki hyvästä yhteiskehittämisestä, moniääninen viesti on aina vahvempi ja vaikuttavampi.