Siirry sisältöön

Nuorallatanssia työelämävaatimusten sirkuksessa

Anni Hausen hymyilee. Hänellä on musta paita ja lyhyt tukka. Vieressä on teksti: "Asioiden ääneen sanoittaminen lisää luottamusta työnantajan ja nuoren työntekijän välillä ja luo avointa, turvallista ilmapiiriä." Anni Hausen, kuntouttavan työtoiminnan kehitysvastava, Kuntoutussäätiö.
Nuoria työntekijöitä kohtaan on paljon vaatimuksia ja odotuksia – toisinaan kohtuuttomiakin. Luodakseen nuoren kanssa kestävän työsuhteen työnantajien on tärkeä murtaa nuoriin liittyviä myyttejä omassa työyhteisössään.

Innostunut, tiimipelaaja, tarkka, kokenut, luotettava, reipas… Työpaikkailmoitukset vilisevät adjektiiveja, jotka kertovat, mitä työnhakijalta edellytetään ja toivotaan. Näissä kuvauksissa ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta mitä ne lopulta tarkoittavat? Mitä paikkaa hakevan nuoren pitää osata? Millainen on innostunut hyllyttäjä? Entä kokenut aloittelija?

Kaikkien vaatimusten lisäksi nuoriin kohdistuu myös paljon sanoittamattomia odotuksia. Pitää joustaa ja venyä mutta tuntea rajansa. Pitää selvitä itsenäisesti mutta osata kysyä oikeassa kohdassa apua. Mutta saako asioille sanoa ei? Saako kaikesta kuitenkaan kysyä? Jos nuori ei kehtaa pyytää apua, vaan pyrkii selviämään viimeiseen asti yksin, tilanne voi eskaloitua uupumiseen, pitkään sairauslomaan tai irtisanoutumiseen.

Tietyt myytit nuorista työntekijöistä ja työelämästä voivat estää kestävän ja hyvinvointia tukevan työsuhteen rakentumista. Tunnistamalla nämä myytit ja purkamalla ne omassa työyhteisössään, voi työnantaja mahdollistaa nuorelle hyvän ja inhimillisen työsuhteen.

Olemme listanneet avuksi muutaman myytin, jotka on ensisijaisen tärkeä murtaa:

1. ”Kyllä nuorena jaksaa!”

Uuteen työhön perehtyminen vie paljon voimavaroja, mikä on usein pois muusta elämästä, esimerkiksi harrastuksista. Nuorelle työn ulkopuolinen elämä on kuitenkin todella tärkeää, ja siksi työsuhteen alku voi olla erityisen kuormittava. Esiin voi nousta yllättäviä elämän- ja arjenhallinnan haasteita, jotka vaikuttavat nuoren kokonaishyvinvointiin.

2. ”Diginatiivit – nuo tietotekniikan ihmelapset”

Monessa työpaikassa oletetaan, että kännykkä kädessä kasvaneet nuoret omaavat automaattisesti hyvät digitaidot. Rekrytoivan työnantajan on kuitenkin hyvä muistaa, että tietoteknisten laitteiden käyttö vapaa-ajalla ei takaa hyviä digitaitoja työn tekemisen kannalta. Tällainen olettamus tekee hallaa niin työnantajalle kuin nuorelle työnhakijalle.

Työnantajan on osattava sanoittaa jo työpaikkailmoituksessa, millaista digiosaamista avoin paikka vaatii, ja mainittava, miten tähän osaamiseen perehdytetään. Palkattavan nuoren vastuulla on tehdä parhaansa oppiakseen nämä taidot, ei osata niitä valmiiksi.

3. ”Kirjoittamattomat säännöt nyt vain kuuluvat työpaikalle”

Kyllä, työpaikoilla on usein kirjoittamattomia sääntöjä, joihin opitaan ajan kanssa. Pitääkö osallistua kahvipöytäkeskusteluun, jos ei tunne oloaan mukavaksi? Mitä asioita saa kommentoida vapaasti, mitä ei? Miten ja kenelle ilmoittaa huonosta tai vähättelevästä kohtelusta? Miten työturvallisuutta valvotaan työpaikalla ja mistä tiedot löytyvät?

Useimpien kirjoittamattomien sääntöjen ei kuitenkaan kuuluisi olla kirjoittamattomia. Avaamalla työpaikan kulttuurin sanoiksi, nuori voi kokea olevansa tervetullut aloittaessaan uudessa paikassa.

Työnantajalta odotetaan sekä kysymyksiä että vastauksia

On niitä odotuksia toki työnantajallekin. On osattava sekä kysyä että vastata. Työnantajan vastuulla on muistaa, että kyseessä voi olla nuoren ensimmäinen työpaikka.

Ensiarvoisen tärkeää työssä kuin työssä ovat selkeät ohjeet ja säännöt. Näiden merkitys korostuu, kun nuori työntekijä aloittaa ensimmäisessä työssään. Perehdytykseen tulee siis panostaa. Asioiden ääneen sanoittaminen lisää luottamusta työnantajan ja nuoren työntekijän välillä ja luo avointa, turvallista ilmapiiriä.

Työnantajilla on käytettävissään laaja kirjo erilaisia keinoja tukea nuoria työelämän alussa. Tarjoamalla työharjoittelu- ja oppisopimusmahdollisuuksia työnantaja voi tukea urallaan aloittavaa työntekijää. Mentoroinnin kautta voi puolestaan parantaa ja tukea nuoren kehittymistä työssään.

Ja toisaalta, joskus saattaa riittää vain pysähtyminen, yhteinen rauhallinen hetki ja kysymys:

”Miten sulla menee?”

Kirjoittaja on Kuntoutussäätiön kuntouttavan työtoiminnan kehitysvastaava (sosionomi, AMK) Anni Hausen.

Tule kuuntelemaan Työnantaja tulevaisuuden osaajan tienviitoittajana -webinaaria 10.9.

Miten tuet nuoren työelämäosaamista? Työelämään siirtymiseen liittyy monia kipukohtia. Yleensä nämä ovat kuitenkin ratkaistavissa pienillä teoilla. Webinaarissa on luvassa VR:n työkykykoordinaattori Heidi Luukkasen alustus sekä nuorten kehittämisryhmän kokemuksia ja mietteitä aiheesta.

Aika ja paikka: ti 10.9. klo 14.30–16.00: Verkossa, Teams.
Kenelle: Nuoria palkkaavat työnantajat. Organisaation esihenkilöt tai koko työyhteisöt.

Lisätietoa ja ilmoittautumiset 8.9. mennessä Lyyti-lomakkeella.