Nuorten hyvinvoinnin solmukohtiin vaikuttamalla rakennetaan kestävää työelämää

Nuorten hyvinvointi on kaikkien asia. Jokainen meistä voi osaltaan vahvistaa nuorten osallisuutta, toimijuutta sekä niiden avulla auttaa nuoria voimaan hyvin oppilaitoksissa ja työpaikoilla. Mielihyvin duunissa -hankkeessa olemme yhdessä nuorten kanssa kartoittaneet heidän hyvinvointiinsa vaikuttavia tekijöitä. Näitä tarkastelemalla olemme tunnistaneet paikkoja, joissa hyvinvointiin vaikuttavat tekijät risteävät. Kutsumme näitä hyvinvoinnin solmukohdiksi.

Solmukohdissa risteävät siis ne tekijät, jotka vaikuttavat nuorten hyvinvointiin opinnoissa, työelämään siirryttäessä ja työelämässä. Kohdistamalla työpaikoilla, oppilaitoksissa ja päätöksenteossa toimenpiteitä solmukohtiin, edistetään vipuvaikutuksena hyvinvointia ja rakennetaan kestävää työelämää. Tarkastellaan seuraavaksi tarkemmin kolmea tunnistamaamme solmukohtaa.

Ensimmäinen solmukohta: nuoren yksilöllisyyden huomiointi

Kouluissa ja työpaikoilla nuorten hyvinvointia vahvistaa se, että arjessa otetaan huomioon nuorten yksilölliset elämäntilanteet, ominaisuudet ja tarpeet. Nuori saattaa esimerkiksi neuromoninaisten ominaisuuksiensa vuoksi hyötyä yksilöllisistä, joustavista opiskelutavoista tai räätälöidyistä työtehtävistä.

Nuoren yksilöllisyyden huomiointi arjessa edellyttää, että opettajilla, esihenkilöillä ja työyhteisön muilla jäsenillä on osaamista ja resursseja, sekä asennetta hyväksyä ja ymmärtää erilaisuutta. Työn arjessa täytyykin olla aikaa osaamisen ja yhteistyöverkostojen, kuten tukipalveluiden hyödyntämiseen, sekä mahdollisuuksia oppia tuntemaan, kohdata ja tukea nuoria yksilöllisesti.

Työyhteisön jäsenten työn tukemiseksi tarvitaan rakenteellisia ratkaisuja, jotta esimerkiksi opettajilla on riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia tarjota erilaisia suoritustapoja erilaisille oppijoille. Kehittämällä laajemmin työelämän ja oppilaitosten rakenteita ja prosesseja, joiden avulla esimerkiksi taataan ammattilaisille riittävä osaaminen ja resurssit nuorten yksilölliseen kohtaamiseen, voidaan vahvistaa nuorten hyvinvointia.

Toinen solmukohta: nuorelle sopiva työ

Nuoren hyvinvointia lisää sekin, että työ sopii hänelle. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että mikäli nuorella on mielen hyvinvoinnin kanssa haasteita, hänellä on aito mahdollisuus tehdä esimerkiksi osa-aikaista työtä omien resurssiensa mukaan.

Kouluissa voidaan vahvistaa nuorten työllistymismahdollisuuksia ja sopivuutta työelämään tarjoamalla ammattiin vaadittavan substanssiosaamisen lisäksi nuorelle työelämässä vaadittavia yleisiä taitoja ja työelämävalmiuksia osana opintoja.

Työpaikkojen toimintatavoilla, kuten sillä, miten rekrytointi ja perehdytys hoidetaan, miten tiedonkulku toimii tai miten palautetta osataan antaa ja vastaanottaa, voidaan luoda nuorelle sopivia työpaikkoja ja sen edellytyksiä. Selkeät ja tarvittaessa joustavat toimintatavat vahvistavat nuoren omaa kokemusta työn sopivuudesta.

Kolmas solmukohta: nuoren toimijuus yhteisöissä

Nuorten osallisuus ja toimijuus koulu- ja työyhteisöissä lisää hyvinvointia: se, että nuori toimii yhdenvertaisena yhteisön jäsenenä ja hänellä on mahdollisuuksia vaikuttaa yhteisön toimintaan ja kehittämiseen on hyvinvoinnille keskeisen tärkeää.

Salliva ja hyväksyvä yhteisö, sekä oikeudenmukainen toimintakulttuuri luovat edellytyksiä nuoren vahvalle toimijuudelle. Arjessa vertaistuki, rentous, huumori ja salliva suhtautuminen virheisiin ovat nuorille tärkeitä. Kääntöpuolena toimijuutta heikentää se, jos nuori kokee tulevansa vähätellyksi tai jäävänsä ulkopuolelle.

Päätöksenteolla kohti nuorille kestävää työelämää

Kun nuorella on mahdollisuuksia opiskella ja tehdä itselleen sopivaa työtä omana itsenään, on nuorella myös mahdollisuus toteuttaa toimijuuttaan osana yhteisöjä ja yhteiskuntaa. Mutta miten yhteiskunnallisella päätöksenteolla voidaan edistää nuorten hyvinvointia ja kestävää työelämää? Lue politiikkasuosituksemme.

Paula Rossi, Vaasan yliopisto, Kyösti Husso, Vaasan yliopisto ja Jaana Toikkanen, Diakonia-ammattikorkeakoulu

Lue lisää: mielihyvinduunissa.fi/politiikkasuositukset

Rossi, P., Husso, K., & Toikkanen, J. (2025). Hyvinvoinnin solmukohdat: Miten edistää nuorten hyvinvointia ja kestävää työelämää [Politiikkasuositus]. Diakonia-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-442-8

Katso myös aiempi politiikkasuositus: Rossi, P., Toikkanen, J., & Husso. K. (2024). Hyvinvoinnin lämpöketjut: Kohti nuorten hyvinvointia ja kestävää työelämää [Politiikkasuositus]. Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-441-1