Nuorten hyvinvointi on yhteinen asiamme

Miksi tarvitaan systeemistä ymmärrystä?

Systeemisellä ymmärryksellä tarkoitetaan tarkasteltavan ilmiön, siihen liittyvien toimijoiden, tekijöiden ja näiden välisten yhteyksien näkyväksi tekemistä. Hankkeemme keskiössä on nuorten hyvinvointi ja hyvinvointiin vaikuttavat tahot sekä tekijät nuoren arjessa, koulussa, työpaikoilla ja yhteiskunnassa.

Systeemistä ymmärrystä lisää se, että jokainen huomaa, miten omalla toiminnalla voi nakertaa tai rakentaa nuorten hyvinvointia. Esimerkiksi sosiaaliturvajärjestelmään liittyvät yhteiskunnallisen tason päätökset voivat joko mahdollistaa nuoren osa-aikaisen työskentelyn omien voimavarojen mukaan tai pudottaa hyvinvoinnin kanssa kamppailevan nuoren työelämän ulkopuolelle. Tai opettaja, jolla on osaamista ja aikaa kohdata nuori yksilöllisine tarpeineen, voi vahvistaa merkittävästi nuoren hyvinvointia. Toisaalta jos opettajalla ei ole riittäviä resursseja nuorten kohtaamiseen, niin mahdollisuuksia oppia tuntemaan nuori ei pääse syntymään. Keskeistä on siis oman roolin ja vastuun ymmärtäminen osana kokonaisuutta.

Sen sijaan, että pelkästään nuorelta vaaditaan toimia oman hyvinvointinsa edistämiseksi, on tarve miettiä, mitä voidaan yhdessä tehdä, jotta nuoret voivat paremmin koulussa ja työelämässä. Yksilön vastuun korostamisen sijaan tarvitaankin lisää yhteisötason keinoja ja monitasoista työtä nuorten mielen hyvinvoinnin edistämiseksi.

Miksi vahvistaa nuorten osallisuutta ja toimijuutta?

Nuorten osallisuudella rakennetaan siltoja kohti kestävää työelämää. Nuoren toimijuutta ja hyvinvointia tukee se, että nuori tuntee kuuluvansa työ- ja opiskeluyhteisöihinsä. Osallisuus ei kuitenkaan saa olla päälle liimattua. Eikä se myöskään tarkoita sitä, että nuori olisi mukana jokaisessa hyvinvointiinsa vaikuttavassa toimenpiteessä tai päätöksien tekemisessä. Sen sijaan osallisuus ja toimijuuden vahvistaminen merkitsevät nuorten hyvinvoinnin nostamista toiminnan yhteiseksi tavoitteeksi ja sitä, että nuorten näkökulma läpi leikkaa kaikkea toimintaa, joilla hyvinvoinnin tavoitetta edistetään.

Nuoren on vaikea esimerkiksi tehdä työtä osa-aikaisena omien voimavarojensa mukaan, kun sosiaaliturvajärjestelmä ja eri etuuksien yhteensovittaminen ei tue sitä. Toisaalta opintojen joustavuus nuoren elämäntilanteen mukaan tukee nuoren osallisuutta ja vahvistaa toimijuutta.

On kaikkien etu, että jokainen nuori pääsee mukaan yhteiskuntaan ja työelämään hyvinvoivana. Se on myös välttämätöntä − meillä ei yksinkertaisesti ole varaa jättää nuoria yhteiskunnan ulkopuolelle.

Paula Rossi, Vaasan yliopisto, Jaana Toikkanen, Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Kyösti Husso, Vaasan yliopisto

Mielihyvin duunissa -hankkeen politiikkasuositukset perustuvat ilmiölähtöisiin ja osallistaviin arviointityöpajoihin, joissa nuoret, oppilaitosten edustajat sekä nuoria työllistävien työpaikkojen edustajat ovat keskustelleet nuorten hyvinvointia työssä ja koulussa lisäävistä ja vähentävistä tekijöistä.

Lue lisää: mielihyvinduunissa.fi/politiikkasuositukset