Siirry sisältöön

Rakennetaan kestävää työelämää yhdessä nuorten kanssa!

Hankejohtaja Mira Roine
Mielihyvin duunissa -hanke on ottanut lähtökohdakseen sen, että nuoret ovat muutoksentekijöitä. Se lähestyy työelämäkysymystä sitä kautta, että nuoret ovat aktiivisia toimijoita. He itse toimivat ja vaikuttavat muutoksen aikaansaamiseksi työelämässä.

Riittävätkö voimavarani kaukaisessa tulevaisuudessa siintävään eläkeikään saakka?” Tätä kysymystä pohtii yhä suurempi joukko nuoria. Moni heistä myös epäilee, etteivät omat voimat riitä. Työelämän pelätään olevan liian raskasta.

Nuorten kuormittuneisuus lisääntyi merkittävästi pandemian aikana: Koronarajoitusten aikana nuorten sosiaalinen kanssakäyminen väheni ja vakiintui ennennäkemättömän alhaiselle tasolle. Myös opiskelu-uupumus yleistyi, minkä seurauksena tällä hetkellä oppilaitoksista valmistuu työelämään valmiiksi kuormittuneita nuoria aikuisia. Myös muut maailmanlaajuiset kriisit, erityisesti Ukrainan sota ja vääjäämättömältä tuntuvalla vauhdilla etenevä ilmastonmuutos, ovat koetelleet nuorten henkistä jaksamista.

Kun nuorten jaksamisesta ja työelämän vaatimuksista käydään nykyään julkista keskustelua, silmiinpistävää on se, miten yleisesti nuoret asetetaan passiivisen rooliin, objektin asemaan.

Työelämälle kohdistetut muutosvaatimukset esitetään nuorten yli ja ohi. Esimerkiksi lainsäädäntöön ja työelämän toimintatapoihin vaaditaan muutoksia nuorten jaksamisen suojelemiseksi. Myös työnantajille esitetään uusia velvoittavia toimia psykososiaalisen kuormituksen ennaltaehkäisemiseksi.

Vähemmälle huomiolle keskusteluissa jää nuorten oma aktiivinen rooli muutoksentekijöinä. Mielihyvin duunissa -hanke on ottanut tämän lähtökohdakseen. Se lähestyy työelämäkysymystä sitä kautta, että nuoret ovat aktiivisia toimijoita. He itse toimivat ja vaikuttavat muutoksen aikaansaamiseksi työelämässä. He kehittävät asiantuntijoiden rinnalla työelämän toimintatapoja sellaisiksi, että ne vastaisivat paremmin nykynuorten vaatimuksia. Samalla toimintatavat muuttuisivat niin, että ne alkaisivat vastata koko tulevaisuuden työelämän vaatimuksia.

Valtaosa nuorista voi hyvin

Toinen seikka, joka näyttää unohtuvan nuorten työelämähaasteista käytävästä keskustelusta on se, etteivät työelämään siirtyvät nuoret ole yhtenäinen ryhmä samankaltaisine tuentarpeineen. Todellisuudessa nuorten tilanteet, toiveet ja tarpeet luonnollisesti vaihtelevat suuresti. Valtaosa nuorista voi hyvin ja suhtautuu optimisesti tulevaisuuteensa. Sen sijaan erityisesti vähemmistöihin identifioituvat ja työmarkkinoiden reunamille jääneet nuoret voivat monilla mittareilla aiempaa heikommin ja kohtaavat elämässään erilaisia vaikeuksia. Nuorten hyvinvoinnissa ja tulevaisuudenuskossa näyttääkin tapahtuneen koronan vauhdittamana jyrkkää polarisoitumista.

Mielihyvin duunissa -hankkeessa puramme tätä eriarvoistumiskehitystä kutsumalla kaikenlaiset nuoret – niin työmarkkinoille onnistuneesti siirtyneet, ammattiin opiskelevat kuin eri syistä työstä tai koulutuksesta pudonneet – toimimaan ja vaikuttamaan muutoksen aikaansaamiseksi. Jotta tulevaisuuden työmarkkinoilla pystytään turvaamaan osaavan työvoiman saatavuus, nuorten hyvinvoinnin polarisaatiokehitys on pysäytettävä!

Ensimmäinen työpaikka on merkittävä

Riippumatta siitä, mikä tausta nuorella on, työkokemuksen rajallisuus tekee väistämättä sen, että nuorten työelämätaidot ovat vasta kehittymässä. Siksi ensimmäisen työpaikan rooli on merkittävä. Ensimmäisissä työpaikoissaan nuori tutustuu sekä työelämään että omiin tapoihinsa toimia työyhteisön jäsenenä. Silti vastuuta työuran alussa olevien nuorten jaksamisesta ja hyvinvoinnista ei voi langettaa yksin työnantajille, vaan vastuun pitää kuulua koko työyhteisölle.

Nuorten työelämään siirtymistä voidaan konkreettisesti helpottaa esimerkiksi tarjoamalla tarpeen mukaan tukea ja ohjausta työelämässä välttämättömiin perustaitoihin (esim. uni, ravinto, liikunta, arjen rytmi ja tunnetaidot). Tätä ohjausta voidaan tehdä niin oppilaitoksissa kuin esimerkiksi etsivässä nuorisotyössä. Mielihyvin duunissa -hankkeessa kehitämme lisäksi yhdessä oppilaitosten ja nuorten kanssa ammatillisten oppilaitosten opettajien valmiuksia tukea opiskelijoiden mielenhyvinvointia.

Tarjoamme myös työpaikoille konkreettista tukea ja kehitämme erilaisissa työmarkkinatilanteissa olevien nuorten ja nuoria työllistävien työnantajien kanssa työpaikkojen käytäntöjä mielen hyvinvointia vahvistaviksi.

Työnantajille tarjotaan hankkeen aikana mm. maksutonta Työkykykoordinaattori-koulutusta, koulutuksia nuoren työntekijän onnistuneesta rekrytoimisesta, psykologisesti turvallisen työyhteisön rakentamisesta sekä monimuotoisuuden huomioimisesta työelämässä. Yhdessä nuorten kanssa kehitetään myös työelämän tarpeista lähteviä konkreettisia toimintamalleja, joita työpaikoilla voidaan soveltaa esimerkiksi nuoren työntekijän vastaanottamisen tukena.

Nuorten ottaminen mukaan tasavertaisina toimijoina työn kehittämiseen tuo parhaimmillaan hyötyjä sekä työnantajalle, nuorelle että koko työyhteisölle. Uusin silmin työpaikan käytäntöjä katsova työntekijä voi esimerkiksi kyseenalaistaa totuttuja käytäntöjä ja keksiä sellaisia ideoita työnteon sujuvoittamiseen, joita rutinoitunut kokenut työntekijä ei tule ajatelleeksi. Toisaalta parhaimmillaan tasavertaisuuteen ja avoimeen vuorovaikutukseen perustuvan kehittämisprosessin seurauksena koko työyhteisön keskinäinen ymmärrys vahvistuu, mikä luo myös edellytyksiä kaikkien työyhteisön jäsenten työhyvinvoinnille.

Lähde kanssamme kehittämään taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää työelämää!

Voit myös jättää meille yhteystietosi tällä lomakkeella saadaksesi tietoa mm. hankkeen tapahtumista.

Mielihyvin duunissa (1.9.2023–31.3.2025) on Suomen kestävän kasvun ohjelmaan kuuluvan ”Mielenterveys ja työkyky työllisyyden ja tuottavuuden edellytyksenä” investoinnin hanke. Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi osaltaan ohjelmaa.

Hankejohtaja Mira Roine, Silta-Valmennusyhdistys

Lähteet

Allianssi ry 2022. Nuorisobarometri 2022. https://tietoanuorista.fi/nuorisobarometri/nuorisobarometri-2022/

Katsaus nuorten hyvinvointiin 2023. Valtion nuorisoneuvosto. https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2023/03/hyvinvointikatsaus_saavutettava.pdf

Mielenterveyden keskusliitto 2023. Mielenterveysbarometri 2023. https://www.mtkl.fi/tiedotteet/mielenterveysbarometri-2023-suomalaisten-nakemykset-mielenterveyspalveluista/

Nuorten hyvä elämä -tutkimushanke 2022, Nuorten hyvä elämä – loppuraportti (e2.fi))

Talous ja nuoret TAT 2022. Nuorten tulevaisuusraportti 2022.