Työnantajien vastuulla on tukea työelämään kiinnittyvää nuorta

Hanna Ojaniemi kirjoitti Aamulehden mielipideosastolla 5.5. osuvasti rekrytoinnista nuoren silmin. Kuten Ojaniemikin toteaa, kesätyöntekijöitä palkkaavan yrityksen edustajalla on suuri vaikutus siihen, millaiseksi monen nuoren ensikosketus työelämään muodostuu.
 
Nuorten kokemien eriasteisten mielenterveysongelmien voimakas kasvu 2010-luvulta lähtien vaatii pikaisia toimia myös työelämässä – sekä inhimillisestä että taloudellisesta näkökulmasta katsottuna. Laskennallisesti yksi työelämän ulkopuolelle pudonnut nuori maksaa yhteiskunnalle noin 90 000 euroa 28 ikävuoteen mennessä, ja yhden ikäluokan osalta kustannukset yhteiskunnalle koulutuksen tai työn ulkopuolelle jäämisestä ovat yli 600 miljoonaa euroa. 

Jotta hallituksen tavoitteet työurien pidentämisestä ja kokonaistyöllisyysasteen nostamisesta olisivat mahdollisia, tarvitaan välttämättä toimia myös muilla sektoreilla, etenkin niiden nuorten työelämäosallisuuden edistämiseksi, joiden polku peruskoulusta jatkokoulutuksen kautta työhön on eri syistä katkonainen ja haastava.
 
Osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa toteutettavassa Mielihyvin duunissa -hankkeessa moninaisista taustoista tulevat nuoret kertovat, millä tavoin nuoria voi tukea työelämään kiinnittymisessä. He korostavat muun muassa työpaikalla huolellisen ja yksityiskohtaisen perehdytyksen tärkeyttä, virheet sallivaa ilmapiiriä sekä tietoa siitä, miten ja keneltä voi kysyä apua ja neuvoa matalalla kynnyksellä. 

Vaikka osa nuorten esiin nostamista toiveista voi tuntua aikaa ja rahaa vievältä lisätyöltä, kyse on monesti hyvin pienistä ja yksinkertaisista asioista, joihin meistä jokainen voi halutessaan helposti vaikuttaa. Työpaikan uuden kesätyöntekijän huomioiminen tervehtimällä tai apua tarjoamalla vie mitättömän vähän aikaa, mutta voi olla nuoren työelämäkokemuksen kannalta hyvinkin merkityksellistä. 

Jokainen aikuinen voi myös omalla puheellaan ja toiminnallaan rakentaa armollista, virheet ja erehdykset sallivaa työkulttuuria. Toiset huomioiva ja täydellisyyden sijaan riittävän hyvää tavoitteleva työelämä tukee nuorten ja samalla meidän kaikkien muiden hyvinvointia. 

Mira Roine
Kirjoittaja toimii hankejohtajana Mielihyvin duunissa -hankkeessa.